3. joulukuuta 2012

18. Workshop


18. Karaoke-pikkujoulut


Pikkujoulut Einolassa. Ryhmämme jäsen toimi karaokeisäntänä ja hoiti laitteet paikalle, ja oli tosi hauska ilta!  

"Hei, miten mulla meni? Miltä se kuulosti? En oo ikinä ennen laulanut karaokee. En olis nytkään laulanut, mutta kun käskettiin, ja kaikki muutkin laulo."
"No niin, Vilma ja Katriina hiljaa, että muutkin saa laulaa!"
"Joo tuu tänne, taustatanssijoita tarvitaan aina!"









26. marraskuuta 2012

17. Workshop


17. Voiko tyhmää ymmärtää??


Harjoittelimme erilaisuuden kohtaamista ja siihen reagoimista humorististen ja traagistenkin kohtaamisten kautta. Kirjoitimme puhekupliin lyhen vuoropuhelun sekä ystävällisen, kannustavan henkilön/ tahon kanssa, että tuomitsevan ja ikävän henkilön/ tahon kanssa. Jokainen sai itse päättää tilanteet ja kohtaamiset, joista itsellä oli jotain sanottavaa. Yritimme löytää vastavuoroista ymmärrystä ja sen kautta hyväksyntää hankalissakin tilanteissa. 


"- Olen kauppa, johon ei saa tulla/ ei pääse pyörätuolilla, koska käytävät ovat ahtaat. 
- Ei se mitään, ymmärrän että ahtauden takia pyörätuoleilla on vaikea liikkua tiloissanne, mutta ette saisi silti syrjiä liikuntarajoitteisia näin."






12. marraskuuta 2012

16. Workshop

15. Mitä on hyväksyminen?


Työstimme yhteistä kuvaa piirtäen ja maalaten samalla kun kävimme keskustelua aiheista; 
"Mitä on erilaisuuden hyväksyminen?"  
"Miten hyväksyminen näkyy ihmisten välisessä kanssakäymisessä?"
"Millaisina käytännön tekoina näkyy se, jos jotain ei hyväksytä?"
"Keneltä ja miten saa hyväksyntää, ja keneltä taas ei saa hyväksyntää?"
"Miten hyväksyminen ilmenee yhteiskunnan rakenteissa ja instituutioissa?" 


"Kuvaan fyysistä avunantoa, sitä miten ollaan ystävänä ja kuunnellaan, hyväksytään toinen myös vaikeina hetkinä."
" Tässä on tasa-arvo -neula, jolla vois saada pistoksen tasa-arvoa jokaiseen päivään. Niin että vois aina hetkeks samaistua toisen kokemuksiin ja nähdä jonkun muun silmillä tilanteet."
"Tässä on ympyröitä, ne kuvaa sitä, mitä tapahtuu, kun sanoo toiselle jotain hyvää. Se palautuu itselle jossain muodossa. "
"Tarviiko siis olla jotain yhdistävää ihmisten välillä, että vois ees yrittää ymmärtää toista?" 
"Joskus on sellasia yllytystilanteita, joissa pitäis tehdä jotain, vaikka kiusata, päästäkseen mukaan piiriin." 
"Pitää seistä omien ajatustensa ja valintojensa takana, jos ne ovat perusteltuja. Jos ne ovat ristiriidassa vaikka vanhempien ajatusten kanssa, voi viedä aikansa, ennenkuin ne tulevat hyväksytyiksi." 












5. marraskuuta 2012

15. Workshop

15. Kirjastossa

Aiomme tutkia tulevassa yhteisessä teoksessa erilaisuuden hyväksymistä ja ilmenemistä. Mietimme tulevalle yhteiselle työlle sijoituspaikkaa, ja moni ehdotti paikaksi kirjastoa. Ehkä kirjasto edustaa yleisesti ajatuksissa kaikille avointa julkista tilaa? Sateisena maanantai-iltana Järvenpään kirjastossa oli vilkasta, ja kirjaston toiminnanjohtaja esitteli meille uutta nuorille tarkoitettua lukemis- ja projektitilaa, joka oli tilana kiinnostava ja helposti lähestyttävä. Huoneesta puuttui mukavat istuimet, ja suunnittelimme ohimennen, millainen olisi "erilainen sohva". Sohva, joka toimisi sohvana ja tulisi hyväksytyksi sohvan asemassaan, mutta erottuisi olemukseltaan kaikista muista sohvista. Tutkimme myös netistä eri taiteilijoiden veistoksia ja yhteisöllisiä projekteja, ja laajensimme näkemystä siitä, mitä veistos voi olla. 

"En ainakaan haluaisi laittaa kattoon mitään, vaikka se ois nyt meille mahdollista. Mulla on huonoja kokemuksia, kun pitää ottaa huomioon palohälyttimet ja rakenteet." 
"No joo, oon mä täällä kirjastossa käynyt pari kertaa."






29. lokakuuta 2012

14. Workshop


14. Eräs tärkeä ihminen ja minä

Päivän kiinnostava puheenaihe oli seurusteleminen ja ihmissuhteen löytyminen. Ja ne jännityksen aiheet ja suorituspaineet joita itse itselleen luo uudessa ihmissuhteessa. Jatkettiin pastellitekniikalla vastakuvaa, metaforista kuvaa itsestä siinä samassa ihmissuhteessa, josta aiempikin työ tehtiin.   

Jouduimme myös kiihkeään keskusteluun toisten erilaisuuden hyväksymisestä, ja toisaalta omien arvojen voimakkaasta esiintuomisesta ryhmätilanteessa, ja näiden kahden asian yhteensovittamisesta. Harjoittelimme asioiden nostamista yleiselle keskustelutasolle niin, ettei ihmisten tarvitse väitellä, vaan puhutaan asioista. 

"Oikeus olla erilainen, omanlainen, tulla hyväksytyksi omana itsenään", -haimme teemaa yhteiselle teokselle, jonka suunnittelua aloitamme ensi kerralla. 

"Rapu on luottava, herkkä ja vahva. Välillä kovakuorinen ja omissa aatteissaan. Uskon, että hän pitää siitä -rauhallinen kaikin puolin."
"Sillain se menee; ensin kaveri, sitten ystävä. -Luottamus... ja siitä se sit tapahtuu, pikkuhiljaa ja itsestään. Ihmissuhteen kehitys." 
"Täs on elämän kiertokulku, tääl on se ihastus josta tulee rakkaus."







15. lokakuuta 2012

13. Workshop

13. Eräs tärkeä ihminen ja minä

Mitä tämä henkilö voisi oppia sinulta, mitä asioita arvostaa ja kunnioittaa? 

"Tää on sairaan vaikeeta!!"
"Ei näitä puolia voi keksiä itsestään." 
"Mä oon niin kuin rapu tässä suhteessa, mitä hyvää siinä vois olla?"


















8. lokakuuta 2012

12. Workshop


12. Eräs tärkeä ihminen

Millä perusteella valitsit henkilön? Miksi valitsin juuri tämän henkilön?

"Tuki ja turva."
"Henkilö, joka tuntui kaikkein mielenkiintoisimmalta. Läheinen, mutta etäinen."
"Henkilö on minulle tärkeä, henkilö on pehmeä ja lutuinen, siksi se on tässä kuvassa karhu."
"Henkilö on auttanut minua monesti, olen voinut olla hänen luonaan, kun kotona on ollut vaikeuksia."
"Tein tästä hlöstä, koska hän on urheilija. Se on ainoa tie onneen, hyvä elämäntapa."
"Humalluttavan tärkeä ihminen!"









1. lokakuuta 2012

11. Workshop

11. Eräs tärkeä ihminen

Kirjoitimme paperille muistiin asioita jostakusta itselle tärkeästä henkilöstä. Valitsimme läheisen ihmisen, joka on ollut itselle erityinen, joko nyt, tai jossain muussa elämän vaiheessa. Sen jälkeen etsimme muistikuvia, mielikuvia, asioita, luonteenpiirteitä, tilanteita ja värejä, jotka kuvaavat kyseistä ihmistä. Tämän jälkeen ryhdyimme rakentamaan metaforien kautta muotokuvaa. Muotokuvan sai tehdä vapaasti tulkiten, kuitenkin niin, että tehdyt valinnat aiheiden, värien ja kuvan muodon puolesta liittyvät ajattelemaamme ihmiseen.

Kaksi tulivuorta vastakkain, värikäs, sydämellinen, oman tien kulkija, räiskyvä, shottipullo.”
Ajatteleva, joustava, reilu, itsekäs, vastuullinen, sitkeä, kestävä.”
Oranssia ja punaista, ruskeaa, vahva, auttavainen.”
Etäinen, äkäinen.”
Heikkojen puolustaja, kalastaja, rauhallinen, luottaa liikaa ihmisiin.”

Käytimme työskentelyyn kuivapastellimaalausta. Kävimme läpi kuvan rakentamisen perusasioita ja pastellimaalauksen tekniikkaa. Tutkimme sitä miten värisävyt syntyvät päällekkäisistä värikerroksista ja miten väri- ja valokontrasteilla saa ohjattua katsetta haluamiinsa asioihin. Vihjeenä; kuva-alan suunnittelussa kannattaa isot alueet ja hahmot piirtää paperille ensin rennoilla viivoilla, sitten miettiä alueiden perussävyt, vasta viimeisenä tehdä yksityiskohdat ja tarkempi työskentely.

Keskustelimme omista rajoista, ja siitä, miten nyt sanoin määrittelemme muita ihmisiä ja heidän luonteenpiirteitään. Entä jos joku määrittelee minua, sanoilla tai teoilla, ja entä jos siitä syntyy ristiriitaa ja loukkaantumisen tunteita. Pitääkö asiat niellä vai puuttua kokemiinsa epäkohtiin, jos itse lähtökohtaisesti haluaa välttää riitelyä?

”Jos aina myöntyy ja sopeutuu, joutuu helposti muiden tallomaksi.”
”Se ihminen on kiltti ja turvallinen, jopa liiankin kiltti.”
”En halua kirjoittaa edes tähän omalle paperille mitään ilkeää, vaikka se henkilö ei sitä näe, en silti halua.”
”Toinen tulivuori saa toisen purkautumaan, melkein kuin samppanja.”